Parhaillaan istuskelen Unkarissa, kylässä nimeltään Pecs. Aamusta pitäisi lähteä ajelemaan kohti Nyiregyhaza nimistä paikkaa, jossa loppukuorman purku. Paikallinen sää tuli mulle todellisena yllärinä, lnta nimittäin piisaa ja lisää pukka kokoajan. Maasto on mäkistä, tiet hankalakulkuisia ja muutenkin menee hienosti. Mansikkana kakussa on lisäksi se että navigaattorista loppui kartat saksan ja tsekin rajalle;) nooh, manuaalipelillä sitä on ukkelit täällä maailman sivun ajelleet, joten miksen minäkin. Hiukan vain luo haastetta tuo ilman navigaattoria kulkeminen.
Kotiin alkaa olla mieletön ikävä, vaimo ja "lapsetkin" varmaan odottelevat "isiä" kotiin ja ikävöivät samallatavalla kuin minä heitä. Ekaa kertaa ulkomaankuskin urani aikana tuli suunnaton vitutus (ilman navigaattoria vitutus ei oikein voi ollakkaan muuta kuin suunnatonta) ja pakonomainen tarve päästä kotiin kun vaimo soitti ja kertoi, että meidän nuoremmalla koissulla on harvinainen ja erittäin kivulias sairaus joka voi johtaa jopa kuolemaan ;( Olisin niin kovasti tahtonut olla surunhetkelä perheeni tukena kotona, mutta minkäs teet... Onneksi joulu on jo senverran lähellä, ettei tarvitse enää lähteä reissuun kun pääsen oletettavasti loppuviikosta suomeen.
Tuli sitten aamusta otettua "kuudenkupin kumarat" paikallisen ostarin pihassa majoittautuneena;) Tosin alla oli kaksi kymppituntista tiukkaa vetoa joten kaksi olutta ja kolme paukkua riitti tainnuttamaan kulkijan. Jäi sitten raidikin katsomatta loppuun...
Että sellasta tälläkertaa, oheen nakkaan vielä kuvan tältä aamulta, se on se mun olohuone, keittiö ja toimisto;)
1 kommentti:
Mukavaa luettavaa vaan päivitteleppäs ny sit tiheämmin. Lisää "rekkaa" puhuen. Rauhallista Joulua ja parempaa Pitoa ensi vuodeksi!
Lähetä kommentti