lauantai 21. helmikuuta 2009

Alku(vuosi) aina hankalaa.

Vanha saksalainen sananlasku, alku aina hankalaa. En todellakaan odottanut palatessani ison saaren edustalla olevalta pikkusaarelta 16 joulukuuta, että näin pitkään venyy seuraava lähtö. Toivoin vain, että saan viettää joulun rakkaani kanssa ja ehkä jopa uudenvuodenkin. Sain mitä toivoin ja vähän enemmänkin, tammikuun 15. päivä pärähti lomautuslappu käpälään!?! Olin aivan järkyttynyt, eihän näin voi käydä mulle, muille kylläkin.

Mutta eipä siinä mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Oon ehtinyt puuhata kaikkea mukavata ja vähemmän mukavata kaikessa rauhassa. Suurin muutos oli varmastikkin pohjoisen hylkääminen ja muutto suomen persreikään turkuun. Eihän se turkkune nyt niin huono paikka ole, kai ;) Ite oon ainakin viihtynyt hyvin, tai kaippa sitä nyt viihtyy missävaan kun on itseään parempaa seuraa.

Keikkarintamalla vaan tosiaan on ihan liian hiljaista ja vaikuttaahan se talouteenkin tavalla tai toisella. Onneksi liitosta sentään jotain almuja tipahtelee. Hurjia huhuja on kuultu, luettu ja vaikka mitä... "Ekan kvarttaalin jälkeen nookkia alkaa puskea leipomiaan kännyjä ympäri maailmaa ennen näkemättömiä määriä", kyllähän se vaan mulle kelpaa :)

Mutta edellä syy, miksi blogi ei ole päivittynyt, ei oo paljoa lapsille kerottavaa ku Vexusetä istuu kotona soffalla ja imeskelee päihdyttäviä aineita litratolkulla alas kurkusta... Vaikka saishan monista päihteiden sekoittamista illoista monia tarinoita, jos vaan muistais jotain.